Kapusiinikapina

Eletään 1960-lukua, jolloin Högbackan maalaiskartanon isäntä Harald alkaa myydä rantatontteja. Yhden tontin ostaa intialaisperäinen perhe, jonka poika Nadir ystävystyy naapuritontin Julianin kanssa. Muutaman vuoden kuluttua Högbackan Leena, Julianin serkku, liittyy poikien joukkoon. Samana kesänä Nadirin perheen hoidossa on Samar- sedän pieni kapusiiniapina Benjamin, josta tulee kaikkien lemmikki. Nuorten kesken alkaa kehittyä jännitteitä. Ylioppilaskirjoitusten jälkeen kolmikko alkaa opiskella Helsingissä. Kun Leena on valmis sairaanhoitaja, hän vierailee isotätinsä luona Amerikassa ja saa siellä vanhustenhuoltoon liittyvän idean.
Isänsä kuoltua Leena lunastaa Högbackan, mutta joutuu myymään siitä osan. Perustettu vanhusten huoltoyhtiö ostaa joitakin rakennuksia. Yhtiön johtaja Kaarlo Voima valitsee Leenan palvelutalon ylihoitajaksi ja havittelee Leenaa vaimokseen. Avustavana työvoimana on aluksi koemielessä kapusiiniapinoita. Kapusiinien hoitaja on originelli herra Karhu. Ajan oloon vanhusten hoitajia aletaan vähentää toistuvasti, koska tavoitellaan mahdollisimman suuria voittoja, jotka sitten piilotetaan veroparatiiseihin ympäri maailman. Kiristyvä henkilökuntatilanne johtaa lopulta katastrofiin, jonka seurauksena Nadir muuttaa esi-isiensä elinsijoille Kashmiriin. Nykyaikainen vanhusten huolto on usein teollista ja hoitajia, jotka toimivat usein suuren paineen alla, on liian vähän. Vanhukset ovat rakentaneet tämän maan, jossa me nuoremmat elämme. He ansaitsevat kunnollisen, empaattisen ja ihmisläheisen huolenpidon elämänsä ehtoossa.