Jäniskylästä Jyväskylään

Arvo. Poika, joka uskalsi pyytää saksalaissotilailta ruokaa nälänhätäaikana – ja sai sitä. Orpopoika sijoitettiin Suomessa hyvään perheeseen, mutta sai siellä ”liian kovan fyysisen rangaistuksen”. Palautettiin inkeriläispalautuksissa Neuvostoliittoon ja joutui vankileirille 13-vuotiaana.

Aino. Oli kova huushollaamaan ja jäi tätinsä luo ensin tiskaamaan hautajaisastioita ja sitten pysyvästi, kun isä jäi junan alle.

Maria. Seppä-Juhon Mari Jäniskylästä, joka menetti vanhempansa nälänhädässä rintama-alueella. Äiti kuoli pakomatkalla taivasalla.

Lapset hakivat ja saivat turvaa Maria Hartikaisen, lapsettoman tätinsä luota. Tädin antama hoiva oli sotaoloissa niukkaa, ankaran uskonnollista ja laulun täyteistä. Laulu toi lohtua. Täti ja tytöt siirrettiin Suomeen kesällä 1943. He myös jäivät Suomeen, vaikka suurin osa inkeriläisistä palautettiin. Kotipaikaksi vakiintui ensin Viljakkala ja sitten Mouhijärvi. Täti ja Aino asettuivat myöhemmin Turkuun.

Mutta minkälainen turvapaikka Suomi oli inkeriläisille sodan jälkeen? Pelko palautuksista häälyi ilmassa. Jopa presidentti Paasikivi toivoi, että loputkin inkeriläiset poistuisivat hiljaa maasta. He olivat pitkään Neuvostoliitolle poliittisen painostuksen pelinappuloita. Maria sai tuntea olevansa tarkkailtavana vielä yleislakon jälkeen keväällä 1956. Hän oli tehtaantyttönä Tampereella, kun tuntemattomat agitaattorit tulivat oven taakse painostamaan palaamaan Neuvostoliittoon. Maria avioitui ja muutti Jyväskylään.

Sodan jälkeen 1950-luvun lopulla yhteys rajan taakse jääneisiin sukulaisiin palautui aluksi kirjeiden avulla. Sitten vähitellen saattoi tehdä matkoja rajan yli. Vierailu menetettyyn kotiin entisessä kotimaassa voi kuitenkin olla traumaattinen. Pakolainen ei unohda kotipaikkaansa. Maailman pihamaat eivät voita kotipihaa milloinkaan.

Helmikuussa 2024 saimme lukea iltapäivälehdestä (IS 4.2.2024), kuinka presidentit Putin ja Lukashenko vierailivat Jäniskylä-nimisessä inkeriläiskylässä juhlistaakseen Leningradin piirityksen päättymisen 80-vuotisjuhlaa. Samalla siellä vihittiin hulppea sotamuistomerkki toisessa maailmansodassa natsien uhreina kuolleiden neuvostosiviilien muistoksi.

Mikä Jäniskylä – ja mitä siellä tapahtui Leningradin piirityksen aikoihin? Tästä kirjasta voit lukea yhden silminnäkijäkuvauksen.