Suomi sodissa 1939-1944, Helsinkiläisperheen tarina

Perheen tarina kertoo asenteesta ja toimintatavoista, joilla perheyhteisö osallistui kansakunnan kamppailuun nuoren valtion itsenäisyyden säilyttämiseksi. Talvisodan, välirauhan ja jatkosodan historioiden kaaret muodostuvat eletyistä ja reaaliaikaisesti kirjoitetuista sotavuosien kokemuksista. Niissä näkyvät perheejäsenten toiveet ja pelot, ilot ja surut sekä harhakuvitelmat. Kirja on siten myös yksilötason historiallista kuvausta olosuhteista ja elämästä Suomessa ”ensimmäisen tasavallan” viimeisinä ja raskaimpina vuosina.
Tarinaa on kiinnitetty sotien kulkuun sodan vaiheesta, tapahtumasta tai tapahtumapaikasta kertovien teosten, kansallisarkiston asiakirjojen ja perheen perimätiedon avulla silloin, kun kirjeiden, korttien tai päiväkirjojen sisällöt eivät sitä riittävässä määrin tee. Kaikki perheen ja lähipiirin viestien tekstit ovat alkuperäisessä muodossaan. Sotien kannalta irrallisia yksityiskohtia on kuitenkin jätetty. Myös tekstin luettavuutta haittaavia, tahattomia kirjoitusvirheitä on korjattu.
Emeritusprofessori Juhani Hytönen
Kirjoittaja on kantaperheen vanhimman pojan vanhin poika ja työkokemukseltaan Helsingin yliopiston kasvatustieteen emeritusprofessori. Hänen erityisalueensa ovat pienten lasten kasvatus ja opetus sekä lapsikeskeinen kasvatusteoria. Aihepiireistä hän on julkaissut (WSOY) useita oppikirjoja. Näitä ovat mm. Lapsikeskeinen kasvatus (1992), jonka 7. uudistettu painos ilmestyi vuonna 2004. Aihepiirin kokoava teos on vuonna 2008 ilmestynyt Lapsikeskeisen kasvatuksen ydinkysymyksiä. Opetussuunnitelmiin perustuvaa pienten lasten opetusta käsittelevä oppikirja on Esi- ja alkuopetuksen didaktiikka (1999), joka on kirjoitettu yhdessä Annu Brotheruksen ja Leena Krokforsin kanssa. Teoksen 2. uudistettu painos ilmestyi vuonna 2002. Teokset ovat ollet käytössä kaikissa maamme lastentarhanopettajia ja peruskoulun luokanopettajia kouluttavissa yliopistoissa. Oppikirjat on myös käännetty viron kielelle ja ne ovat olleet Eestin lastentarhanopettajia ja alkuopettajia kouluttavien laitosten opetussuunnitelmissa. Kirjoittaja vihittiin Tallinnan yliopiston kunniatohtoriksi vuonna 2004.