Tulenkantaja

Arathus on vajonnut varjoihin ja vanha seurue on hajonnut. Kapinan hiillos Mioksessa hehkuu yhä punaisempana, valmiina roihahtamaan liekkiin. Ja etelässä, Gelendarin kuningaskunnassa, puhaltavat muutoksen tuulet. Arkan ja Lynia eivät ole kuitenkaan valmiit päästämään irti Arathuksesta. Varjot velhon sielussa ovat kuitenkin synkät ja pitkät. Sielunvirtaus on ajanut Arathuksen varjoihin, mutta samalla se on tie kohti onnellisuutta ja rauhaa.
Tulenkantaja kertoo Arathuksen ponnistelusta takaisin valoon, mutta kaipuu ja kostonhalu eivät irrota hänestä otteitaan. Menneet teot vaativat hyvitystä, ja Mios luisuu kohti hetkeä, jossa jokaisen on valittava puolensa. Aateliset ovat rauhattomia, kirkko tekee kaikkensa horjuttaakseen kuninkaan asemaa ja kiertävä saarnamies herättää voimakkaita tunteita puolesta ja vastaan.